Verkkolaskulaki – Mikä muuttuu?

Verkkolaskulain taustat

Verkkolaskulain ensimmäinen vaihe keskittyi valtion viranomaisiin ja hankintayksiköihin. Toisessa vaiheessa, joka astui voimaan myöhemmin, lain piiriin ovat tulleet kaikki elinkeinonharjoittajat, joiden liikevaihto vuosittain ylittää 10 000 euron rajan, ja jotka harjoittavat muuta kuin kuluttajakauppaa.

Pandemian vuoksi yhteisöille myönnettiin siirtymäaika, joka päättyi huhtikuussa 2021. Tämä mahdollisti yrityksille tarvittavan ajan sopeutua uusiin vaatimuksiin ja teknologisiin muutoksiin.

Mitä verkkolaskulaki tarkoittaa yrityksille?

Vuodesta 1.4.2020 alkaen yrityksillä on ollut oikeus vaatia toiselta yritykseltä laskua sähköisessä muodossa, eli verkkolaskuna. Tämä muutos vaikuttaa siihen, mitä tietoja laskuissa tulee olla. Verkkolaskun tulee sisältää tiettyjä pakollisia laskutustietoja, jotka eivät olleet aiemmin Suomen lainsäädännön vaatimuksissa.

Sähköisen laskun määritelmä on selkeä: se on lasku, joka on tehty ja vastaanotettu sähköisessä muodossa ja noudattaa EU:n sähköisen laskutuksen standardeja. Suomalaisten päivitetyt verkkolaskustandardit (TEAPPSXML 3.0, Finvoice 3.0) ja kansainväliset verkkolaskuformaatit (UBL, CII) ovat hyväksyttyjä laskumuotoja. Tärkeä huomio on, että sähköpostitse lähetetyt laskut eivät täytä lain mukaisen sähköisen laskun kriteereitä.

Miksi verkkolaskulaki on tärkeä?

Verkkolaskutus tarjoaa yrityksille useita hyötyjä. Nopeus on yksi näistä, sillä sähköinen lasku on käytännössä perillä heti. Lisäksi se vähentää paperin määrää, edistää ympäristöystävällisyyttä ja säästää aikaa. Laki suuntaa yrityksiä kohti tehokkaampaa ja kestävämpää taloushallintoa.

Verkkolaskulain vaikutukset näkyvät laajemmin kuin pelkästään yritysten toiminnassa. Ne heijastavat myös digitaalisen talouden kehitystä ja Suomen asemaa sähköisen liiketoiminnan edelläkävijänä. Tämä muutos on askel kohti modernimpaa ja kestävämpää liiketoimintaympäristöä, jossa teknologia ja lainsäädäntö kulkevat käsi kädessä.